Kunniajäsenet
Emanuel Elola (1925 - 2007) Elola toimi vuosina 1945 - 1950 Turun kaupunginorkesterin ja vuosina 1950 - 1982 Radion Sinfoniaorkesterin fagotin äänenjohtajana. Hän toimi lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuosina 1964 - 1988. Elolasta kertoo lisää Heikki Aarrevaaran kirja "Fagotisti on aina herrasmies - Emanuel Elola suomalaisen fagotinsoiton uranuurtajana"
Lars Erkkilä (s. 1923 - 2013) Erkkilä aloitti muusikonuransa klarinetistina, mutta vaihtoi soittimekseen oboen. Hänen oboeopettajinaan toimivat Sulo Viljakainen, Asser Sipilä ja Kaarlo Pietikäinen. Erkkilä toimi noin 40 vuoden ajan oboistina ja englannintorven soittajana Turun kaupunginorkesterissa. Hän myös opetti niin oboen kuin klarinetin ja saksofonin soittoa sekä Turun konservatoriossa että lukuisilla musiikkileireillä. Ansioihin on luettava myös se, että häntä kutsuttiin Turun kaupunginorkesterin mukavimmaksi mieheksi.
Timo Nevalainen (s. 1939) Nevalainen on seuramme perustajajäsen, ja hänellä oli tärkeä osa seuran perustamisessa. Hän myös toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana (1985-1991) ja vielä johtokunnan jäsenenä vuosina 1991-1992. Nevalainen on alunperin klarinetisti, mutta fagotti on soinut jo yli 40 vuotta. Nevalainen on soittanut lukuisissa orkestereissa ja yhtyeissä, muun muassa Turun fagottikvartetissa. Hän onkin keskeinen vaikuttaja fagottikvartettitoiminnan ja -musiikin vakiinnuttamisessa Suomessa. Nevalainen on koonnut seuramme ensimmäiset 20 vuotta historiikiksi, joka julkaistiin seuran 20-vuotisjuhlavuonna 2005. Siviilissä Nevalainen on toiminut Turun yliopiston patologian professorina.
Martti Pesonen (s. 1934) Pesonen on seuramme perustajajäsen. Hän oli seuran johtokunnan jäsen vuosina 1996-2002, varapuheenjohtaja vuosina 1998-2001, ja lisäksi hän toiminut myös seuran tilintarkastajana ja varatilintarkastajana. Pesonen soitti aluksi patarumpuja ja lyömäsoittimia, mutta päätti Kyösti Pulkkisen soiton innoittamana aloittaa oboensoiton, jota hänelle opetti Kaarlo Pietikäinen. Pesonen on soittanut lukemattomissa pääkaupunkiseudun harrastajaorkestereissa ja kamariyhtyeissä. Hän on tuplarööriyhtyemusiikin keskeinen kerääjä, sovittaja ja kirjoittaja, jonka työtä seuran yhtye on paljon voinut käyttää hyväkseen. Pesonen teki suurtyön vastatessaan seuran äänilevyn tekemisestä. Ammatiltaan arkkitehtinä hän on myös toiminut seuran virallisena piirtäjänä. Lisäksi hän kirjoittaa aktiivisesti seuran jäsentiedotteeseen.
Kaarlo Pietikäinen (1913 - 1997) Pietikäinen aloitti 15-vuotiaana oboensoiton Kaartin soittokunnassa soitto-oppilaana. Vuosina 1931 - 40 hän opiskeli Helsingin konservatoriossa (nyk. Sibelius-Akatemia) ja vuonna 1949 Pariisissa. Pietikäinen toimi sotilasmuusikkona vuosina 1935 - 41. Vuonna 1941 hän aloitti työnsä Radio-orkesterin, sittemmin Radion Sinfoniaorkesterin, 2. oboistina, ja vuonna 1947 hänestä tuli orkesteri soolo-oboisti. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1973 soitettuaan 32 vuoden työrupeaman jälkeen. Pietikäinen oli myös tunnettu oboepedagogi.
Kyösti Pulkkinen (1921 - 2003) Varsinaisen päivätyönsä Kyösti Pulkkinen teki kauppatieteellisen korkeakouluopetuksen parissa, mutta hänet tunnettiin myös taitavana oboistina. Oboensoiton opiskelun hän aloitti 15-vuotiaana Eero Viikin, Radio-orkesterin silloisen soolo-oboistin johdolla. Talvisodan syttyessä hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja joutui tykistöön, mutta välirauhan aikana hänet komennettiin Helsingin varuskuntasoittokuntaan. Jatkosodassa hän toimi tykistön tulenjohtajana, mutta joutui ennen pitkää mukaan myös asemasodan aikaiseen Äänislinnan (nyk. Petroskoi) kaupunginorkesteriin. Sodan loputtua Pulkkinen muun muassa avusti Radio-orkesterissa. Hänet pyydettiin myös Helsingin Teatteriorkesteriin, joka siihen aikaan oli pääkaupungin kolmas ammattiorkesteri. Hän kuului orkesterin peruskokoonpanoon yhdessä Asser Sipilän ja Kaarlo Pietikäisen kanssa. Myöhemmin Pulkkinen jatkoi oboen soittoa harrastajaorkestereissa. Hän oli aktiivinen SOFS:n jäsen ja toimi seuran tilintarkastajana vuosina 1991-1996.
Asser Sipilä (1912 - 1986) Sipilä toimi kakkosoboistina Turun kaupunginorkesterissa vuosina 1928 - 1930 ja Radio-orkesterissa 1931-1940. Varsinaisen päivätyönsä hän teki Helsingin kaupunginorkesterin oboen äänenjohtajana (1940 - 1972) ja opettajana Sibelius-Akatemiassa (1947-1979).
Karl Öhlberger (1912 - 2001)
Vuonna 1970 Öhlbergerille luovutettiin Mozart-mitali ja hänestä tuli Wienin Mozart-yhdistyksen kunniajäsen. Seuramme kunniajäsen hänestä tuli vuonna 1988. Hän on saanut myös Sibelius-akatemian myöntämän Wegelius-mitalin.
|
Öhlberger opiskeli fagotinsoittoa Wienissä Karl Stroblin johdolla. Vuodesta 1936 Öhlberger toimi Wienin filharmonikkojen fagotistina ja soitti tässä ominaisuudessa myös Wienin valtionoopperassa. Lisäksi hän toimi kamarimuusikkona ja solistina. Suomalaisille Öhlberger tuli tutuksi ennen muuta vaativana ja innoittavana opettajana, joka viisikymmenvuotisen opettajanuransa aikana koulutti Wienin musiikkiakatemiassa kaksi fagotistisukupolvea. Siellä hänen jo 1950-luvun alussa kansainvälisellä luokallaan kävivät ensimmäisenä suomalaisena Emanuel Elola ja sen jälkeen lukuisat Elolan oppilaat.