Emanuel Elola (1925 - 2007)

Elola toimi vuosina 1945 - 1950 Turun kaupunginorkesterin ja vuosina 1950 - 1982 Radion Sinfoniaorkesterin fagotin äänenjohtajana. Hän toimi lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuosina 1964 - 1988.

Elolasta kertoo lisää Heikki Aarrevaaran kirja "Fagotisti on aina herrasmies - Emanuel Elola suomalaisen fagotinsoiton uranuurtajana"


Lars Erkkilä (s. 1923 - 2013)

Erkkilä aloitti muusikonuransa klarinetistina, mutta vaihtoi soittimekseen oboen. Hänen oboeopettajinaan toimivat Sulo Viljakainen, Asser Sipilä ja Kaarlo Pietikäinen. Erkkilä toimi noin 40 vuoden ajan oboistina ja englannintorven soittajana Turun kaupunginorkesterissa. Hän myös opetti niin oboen kuin klarinetin ja saksofonin soittoa sekä Turun konservatoriossa että lukuisilla musiikkileireillä. Ansioihin on luettava myös se, että häntä kutsuttiin Turun kaupunginorkesterin mukavimmaksi mieheksi.


Timo Nevalainen (s. 1939)

nevalainen thumbnailNevalainen on seuramme perustajajäsen, ja hänellä oli tärkeä osa seuran perustamisessa. Hän myös toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana (1985-1991) ja vielä johtokunnan jäsenenä vuosina 1991-1992. Nevalainen on alunperin klarinetisti, mutta fagotti on soinut jo yli 40 vuotta. Nevalainen on soittanut lukuisissa orkestereissa ja yhtyeissä, muun muassa Turun fagottikvartetissa. Hän onkin keskeinen vaikuttaja fagottikvartettitoiminnan ja -musiikin vakiinnuttamisessa Suomessa. Nevalainen on koonnut seuramme ensimmäiset 20 vuotta historiikiksi, joka julkaistiin seuran 20-vuotisjuhlavuonna 2005. Siviilissä Nevalainen on toiminut Turun yliopiston patologian professorina.


Jaana Norio-Timonen

jaananorio-timonen-esikatseluJaana Norio-Timonen on toiminut pitkään seuran johtokunnassa: 1991-1996 sekä sihteerinä että jäsentiedotteen toimittajana, taloudenhoitajana 1997-2002, ja 2004-2008 hän toimi seuran johtokunnan puheenjohtajana.

Norio-Timonen opiskeli oboensoittoa mm. Asser Sipilän, Jouko Teikarin sekä Sven-Erik Paanasen johdolla. Hän on soittanut useissa pääkaupunkiseudun harrastelijaorkestereissa ja kamarimusiikkikokoonpanoissa. Siviiliammatiltaan Norio-Timonen on juristi.


Martti Pesonen (s. 1934)

pesonen thumbnailPesonen on seuramme perustajajäsen. Hän oli seuran johtokunnan jäsen vuosina 1996-2002, varapuheenjohtaja vuosina 1998-2001, ja lisäksi hän toiminut myös seuran tilintarkastajana ja varatilintarkastajana. Pesonen soitti aluksi patarumpuja ja lyömäsoittimia, mutta päätti Kyösti Pulkkisen soiton innoittamana aloittaa oboensoiton, jota hänelle opetti Kaarlo Pietikäinen. Pesonen on soittanut lukemattomissa pääkaupunkiseudun harrastajaorkestereissa ja kamariyhtyeissä. Hän on tuplarööriyhtyemusiikin keskeinen kerääjä, sovittaja ja kirjoittaja, jonka työtä seuran yhtye on paljon voinut käyttää hyväkseen. Pesonen teki suurtyön vastatessaan seuran äänilevyn tekemisestä. Ammatiltaan arkkitehtinä hän on myös toiminut seuran virallisena piirtäjänä. Lisäksi hän kirjoittaa aktiivisesti seuran jäsentiedotteeseen.


Kaarlo Pietikäinen (1913 - 1997)

Pietikäinen aloitti 15-vuotiaana oboensoiton Kaartin soittokunnassa soitto-oppilaana. Vuosina 1931 - 40 hän opiskeli Helsingin konservatoriossa (nyk. Sibelius-Akatemia) ja vuonna 1949 Pariisissa. Pietikäinen toimi sotilasmuusikkona vuosina 1935 - 41. Vuonna 1941 hän aloitti työnsä Radio-orkesterin, sittemmin Radion Sinfoniaorkesterin, 2. oboistina, ja vuonna 1947 hänestä tuli orkesteri soolo-oboisti. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1973 soitettuaan 32 vuoden työrupeaman jälkeen. Pietikäinen oli myös tunnettu oboepedagogi.


Kyösti Pulkkinen (1921 - 2003)

Varsinaisen päivätyönsä Kyösti Pulkkinen teki kauppatieteellisen korkeakouluopetuksen parissa, mutta hänet tunnettiin myös taitavana oboistina. Oboensoiton opiskelun hän aloitti 15-vuotiaana Eero Viikin, Radio-orkesterin silloisen soolo-oboistin johdolla. Talvisodan syttyessä hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja joutui tykistöön, mutta välirauhan aikana hänet komennettiin Helsingin varuskuntasoittokuntaan. Jatkosodassa hän toimi tykistön tulenjohtajana, mutta joutui ennen pitkää mukaan myös asemasodan aikaiseen Äänislinnan (nyk. Petroskoi) kaupunginorkesteriin. Sodan loputtua Pulkkinen muun muassa avusti Radio-orkesterissa. Hänet pyydettiin myös Helsingin Teatteriorkesteriin, joka siihen aikaan oli pääkaupungin kolmas ammattiorkesteri. Hän kuului orkesterin peruskokoonpanoon yhdessä Asser Sipilän ja Kaarlo Pietikäisen kanssa. Myöhemmin Pulkkinen jatkoi oboen soittoa harrastajaorkestereissa. Hän oli aktiivinen SOFS:n jäsen ja toimi seuran tilintarkastajana vuosina 1991-1996.


Asser Sipilä (1912 - 1986)

Sipilä toimi kakkosoboistina Turun kaupunginorkesterissa vuosina 1928 - 1930 ja Radio-orkesterissa 1931-1940. Varsinaisen päivätyönsä hän teki Helsingin kaupunginorkesterin oboen äänenjohtajana (1940 - 1972) ja opettajana Sibelius-Akatemiassa (1947-1979).


Juhani Tapaninen

juhanitapaninen-esikatseluTapaninen toimi Radion sinfoniaorkesterin fagotistina vuodesta 1960, varaäänenjohtajan tehtävää hän hoiti 1967-79, ja vuodesta 1979 Tapaninen toimi fagottiryhmän äänenjohtajana eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 1995. Hän toimi myös Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa varaäänenjohtajana ja äänenjohtajana yli 30 vuoden ajan juhlien perustamisesta aina vuoteen 1997 asti. Tapaninen on syntynyt Oulussa, aloittanut muusikon uransa Oulun varuskuntasoittokunnassa trumpetilla ja tuuballa. Tapanisen fagotinsoittajan ura alkoi ranskalaisella fagotilla Aarne Viljavan johdolla, mutta soittimeksi vaihtui varsin pian saksalainen fagotti ja opettajaksi Emanuel  Elola. Juhani Tapaninen jatkoi opintoja Wienissä seuramme edesmenneen kunniajäsenen professori Karl Öhlbergerin johdolla. Hän jatkoi vierailujaan Öhlbergerin opissa aina aktiivityöuransa loppuun saakka. Tapaninen opetti mm. Sibelius-akatemiassa, Helsingin konservatoriossa, Vantaan musiikkiopistossa ja useilla musiikkileireillä.

Juhani Tapaninen on levyttänyt hänelle omistetun Kalevi Ahon Fagottikvinteton ja esittänyt teoksen muun muassa  IDRS:n  konferensissa Edinburghissa 1980. Hän esiintyi IDRS:n konferensissa myös vuonna 1984, jolloin hän soitti Paavo Heinisen teoksen Gymel opus 29 fagotille ja ääninauhalle. Tapaninen on myös tehnyt useita radionauhoituksia, sekä osallistunut moniin levytyksiin. Hän teki konserttikiertueen Japanissa 1991.


Jouko Teikari

joukoteikari-esikatseluOboisti Jouko Teikari on toiminut seuramme varapuheenjohtajana seuran toiminnan alkuvaiheissa.

Jouko Teikaria kuvataan kirjassa "Esittävä säveltaide" näin: "Teikarin kokeiltua teini-iässä ensin kitaraa ja kornettia hän päätyi klarinettiin, johon kimmokkeen antoivat Benny Goodmannin elokuvat. Teikari ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen klarinettiinkaan. Hän haki vielä elävämpää ja pehmeämpää ääntä – ja kuulikin vihdoin sellaisen radiossa. Yllätys oli suuri kun kävi ilmi, että radiossa olikin soittanut Renato Zanfini, oboisti eikä klarinetisti." Teikari opiskel i oboensoittoa Sibelius-akatemiassa, Pariisissa ja Berliinissä. Hän toimi Suomen kansallisoopperan orkesterin oboen äänenjohtajana 1963-67 sekä Radion sinfoniaorkesterin oboeryhmän äänenjohtajana 1967-1988. Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa Teikari soitti 1966-1978. 1979-2003 hän toimi oboensoiton lehtorina Sibelius-Akatemiassa jonka jälkeen hän jatkoi vielä tuntiopettajana.

Jouko Teikari on levyttänyt Kalevi Ahon Oboekvinteton, B.H. Crusellin Oboedivertimenton ja Mozartin Oboekvarteton. Hän on tehnyt runsaasti radionauhoituksia sekä osallistunut useisiin levytyksiin. IDRS:n konferensseissa 1980 Edinburghissa, Jouko Teikari esitti Kalevi Ahon Oboekvinteton, 1984 Grazissa Timo Laihon Monologin oboelle ja 1989 Manchesterissa, Kalevi Ahon Sonaatin oboelle ja pianolle. Hän toimi tuomaristossa sekä Grazin että Manchesterin konferenssien yhteydessä pidetyissä kansainvälisissä kilpailuissa. 


Karl Öhlberger (1912 - 2001)

oehlberger Öhlberger opiskeli fagotinsoittoa Wienissä Karl Stroblin johdolla. Vuodesta 1936 Öhlberger toimi Wienin filharmonikkojen fagotistina ja soitti tässä ominaisuudessa myös Wienin valtionoopperassa. Lisäksi hän toimi kamarimuusikkona ja solistina. Suomalaisille Öhlberger tuli tutuksi ennen muuta vaativana ja innoittavana opettajana, joka viisikymmenvuotisen opettajanuransa aikana koulutti Wienin musiikkiakatemiassa kaksi fagotistisukupolvea. Siellä hänen jo 1950-luvun alussa kansainvälisellä luokallaan kävivät ensimmäisenä suomalaisena Emanuel Elola ja sen jälkeen lukuisat Elolan oppilaat.

Vuonna 1970 Öhlbergerille luovutettiin Mozart-mitali ja hänestä tuli Wienin Mozart-yhdistyksen kunniajäsen. Seuramme kunniajäsen hänestä tuli vuonna 1988. Hän on saanut myös Sibelius-akatemian myöntämän Wegelius-mitalin.