Tampere Filharmonian pitkäaikainen fagotisti iloitsee orkesterin hyvästä vedosta ja uusista kuulijoista

stigforsmanFagotisti Stig Forsman, (syntynyt 1949), toimi Tampereen kaupunginorkesterin varaäänenjohtajana vuonna 1985, jolloin hän oli mukana Suomen Oboe- ja Fagottiseuran (SOFS) ensimmäisessä, perustavassa kokouksessa Tampereella. Muita perustajajäseniä olivat ainakin oboisti Markku Klemola Tampereelta, fagotistit Timo Nevalainen ja Jarmo ”Corcci” Korhonen Turusta ja fagotisti Antero Ojanto Helsingistä.

”Silloin oli jo olemassa Suomen Käyrätorviklubi. Ja olemassa oli myös kansainvälinen International Double Reed Society. Ajattelimme, että jos meillä fagotisteilla ja oboisteilla olisi oma yhdistys, voisimme helpommin kutsua ulkomaisia opettajia pitämään kursseja Suomeen. Silloin oli vielä harvinaista, että olisi ollut mahdollisuuksia päästä ulkomaille opiskelemaan. Siihen ei ollut yleensä varaakaan”, Forsman kertoo.

”Soittajilla oli ongelmia, jotka olivat yhteisiä kaikille. 1970-luvulla röörit valmistettiin vielä kokonaan käsin. Esimerkiksi höyliä alkoi tulla Suomeen vasta vuosikymmenen lopulla. Röörimateriaaleja ei ollut paljon. Soittimiakaan ei ollut kovin monia erilaisia: kalliita Hechel-fagotteja oli, mutta sitä alempaa hintatasoa ei oikein ollut. Foxeja, Schreibereitä ja Püchnereitä alkoi tulla soitinliikkeisiin vasta pikkuhiljaa. Soitinkauppiaat alkoivat sponsoroida meidän tapahtumiamme ja maahantuoda erilaisia soittimia. Tilanne on nyt toinen: voi hankkia mitä vain, mistä päin maailmaa tahansa.”

Forsmanin mukaan tarkoitus oli myös tehdä oboen ja fagotin soittoa tunnetuksi. ”Ensimmäiseksi aloimme tehdä yhteistyötä ruotsalaisten soittajien kanssa”, Forsman kertoo.

 Varaäänenjohtajana 37 vuotta

Tämän tarinan otsikko ”Soitin hakee ihmisen” kuulostaa kummalliselta, mutta Stig Forsman kertoo, mitä hän sillä tarkoittaa. Forsman syntyi Porvoossa, mutta perhe muutti pian Espooseen. Hän kasvoi musiikkia harrastavassa perheessä. Vanhemmat olivat kuorolaulajia. Isoveli soitti rumpuja rautalankabändissä.

"Soitin, koska halusin
tehdä hyvää musiikkia."

”Pitihän minunkin jotain soittaa. Soitin, koska halusin tehdä hyvää musiikkia.” Hänen ensimmäinen soittimensa oli trumpetti. Sitten mukaan tuli fagotti. ”Fagotti tuntui jännältä. Siinä oli miellyttävä ääni. Sen soittaminen tuntui minusta luonteenomaisemmalta kuin trumpetin.”

”Opiskelin 1964—68 sotilasmusiikkiosastolla ja 1969—74 yleisellä osastolla ja Ferenc Lisztin musiikkiakatemiassa stipendiaattina yhden lukukauden ajan 1980-luvulla. Soitin Kaartin soittokunnassa 1969—70. Vuonna 1970 minut valittiin Oulun orkesterin 2. fagotinsoittajaksi. Olin siellä neljä vuotta. Sitten siirryin vasta perustettuun Vaasan orkesteriin, jossa toimin fagotin äänenjohtajana kaksi vuotta. Sieltä sitten siirryinkin Tampereen kaupunginorkesteriin (nykyisin Tampere Filharmonia), jossa soitin eläkkeelle jäämiseen saakka.”

”Olin varaäänenjohtajana vuodesta 1976 vuoteen 2013 saakka eli 37 vuotta! Olen asunut Tampereella reilusti yli puolet elämästäni.”

Kymmenen vuotta puheenjohtajana

Stig Forman kertoo, että hän oli Suomen Oboe- ja Fagottiseuran hallitustehtävissä ”vain” kaksi viisivuotiskautta, ensin viisi vuotta varapuheenjohtajana, seuraavat viisi vuotta varsinaisena puheenjohtajana. Ja kenties sen jälkeen vielä vuoden?

”Olin kuitenkin aktiivisesti hengessä mukana senkin jälkeen. Opetin silloin Tampereen konservatoriossa. Tykkäsin opettamisesta kovasti, koska sen ansiosta piti miettiä opetettavia asioita etukäteen, ja se oli omallekin soittamiselle eduksi. Tykkäsin siitä varmasti senkin takia, että minulla oli erittäin hyviä oppilaita, esimerkiksi nyt vaikkapa Radion sinfoniaorkesterin nykyinen fagotisti Otto Virtanen ja Vaasan orkesterin fagotisti Samuli Krohn.”

”Pidimme silloin myös fagottikonsertteja. Kesäisin opetin Riistaveden kesäkurssilla, kaikkiaan 10:nä eri kesänä, ja sen ansiosta minulle tulikin sitten konservatorioon oppilaita eri puolilta Suomea.”

Entiset oppilaat pitävät Forsmaniin myös yhteyttä. ”Samuli Krohn soittaa minulle joka kuukausi ja kyselee kuulumisiani. Otto Virtanen soittaa myös toisinaan. On kivaa kuulla heiltä nykypäivän jutuista.”

Voinnin kysymiset kertovat myös välittämisestä. Stig Forsman sairastui eläkkeelle jäämisensä jälkeen syöpään ja parani siitä. Sen jälkeen hänellä oli infarkti.

”Infarkti säikäytti, ajattelin, että tässäkö tämä nyt sitten on. Viime aikoina on ollut hyvä vointi, mutta kopkop. . . ”, Forsman koputtaa varmuudeksi puuta. ”En ole infarktin jälkeen soittanut oikeastaan ollenkaan, kokeillut vain joitakin ääniä.”

Orkesterikiertueet olivat erityisiä

Stig Forsman muistelee Tampereen kaupunginorkesterin ajoista erityisen mieluisiksi orkesterikiertueita. ”Jenkkikiertue ja kiertue Espanjassa olivat erityisen hienoja. Ne tekivät orkesterilaisille hyvää, koska me olimme pitkään yhdessä ja oppimme tuntemaan toisiamme paremmin. Orkesterin sointikin hioutui.”

”Hyvän konsertin
jälkeen oli hyvä olo!”

”Orkesterilla on myös ollut hienoja kapuja ja hienoja solisteja. Erityisesti minulle on jäänyt mieleen se, kun Paavo Berglund (1928—2012) johti orkesteria ensimmäisen kerran. Georgialainen (silloin neuvostoliittolainen) viulisti Liana Isakadze (1946—) on jäänyt mieleen. Hän soitti aina ”sata lasissa”, hänessä oli sellaista alkuvoimaa. Myös unkarilaissyntyisestä kapellimestarista János Fürstista (1935—2007) pidin paljon.”

”Yksi hienommista kokemuksista oli se, kun olin keikalla Ferenc Lisztin kamariorkesterin kanssa Budapestissä. Olin silloin kesälomalla Unkarissa, ja paikallinen opettajani soitti ja kysyi, että onko minulla fagotti mukana ja että haluanko tulla soittamaan. Orkesteria johti János Rolla. Bändi oli erittäin kuuluisa, ja se soitti tosi hyvin. Se oli hienoa.”

Stig Forsman iloitsee Tampere Filharmonian nykytilasta. ”Santtu-Matias Rouvali -boomi on tuonut katsomoihin sekä nuoria että iäkkäitä kuuntelijoita. Kävin heti lippukassan aukeamisen jälkeen ostamassa yksittäislippuja syksyn konsertteihin, mutta sain vain yhteen. Kaikkiin konsertteihin on buumi, ei ainoastaan Santun johtamiin. Onhan se aikamoinen ihminen. Onneksi Tampere on saanut pitää hänet.”

Mutta mikä onni olikaan, että Tampereen kaupunginorkesteri sai pitää Stig Forsmanin fagotistinaan melkein 40 vuoden ajan, jona aikana hän kerkesi myös opettaa ja olla perustamassa SOFS:a!


Stig Forsman valittiin Suomen Oboe- ja Fagottiseuran kunniajäseneksi SOFS:n 30-vuotisjuhlavuotena 2015 yhdessä Sven-Erik Paanasen, Pekka Katajamäen ja Aale Lindgrenin kanssa.